Kaapatut Lapset ry vahvistaa kehitystyötään Crowstin tuottamalla tutkimustiedolla
Kun lapsi katoaa tai joutuu kaapatuksi, tilanteeseen liittyy usein epävarmuutta, tiedon puutetta ja huomattavaa emotionaalista tuskaa ja stressiä. Kaapatut Lapset ry tekee Suomessa merkittävää työtä kadonneiden lasten, lapsikaappausten ja huoltokiistojen parissa puolustaen lasten ja huoltajien etuja, yhdessä muiden viranomaisten kanssa toimien. Keväällä 2026 järjestö halusi selvittää, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat kadonneisiin lapsiin liittyvät tukipalvelut, erityisesti EU-maiden yhteisen 116 000 -tukinumeron. Tutkimuskumppaniksi valikoitui Crowst.
Kolme kohderyhmää – Kolme näkökulmaa
Yhteistyön lähtökohtana oli selvitys, jonka tavoitteena oli ymmärtää ihmisten toimintaa mahdollisissa lasten katoamistilanteissa, kartoittaa avun hakemisen esteitä, selvittää 116 000 -palvelunumeron numeron tunnettuutta ja käyttöä Suomessa, sekä saada tietoa Kaapatut Lapset ry:n tunnettuudesta sekä järjestöön liitettävistä mielikuvista. Selvitykseen otettiin mukaan kolme ydinkohderyhmää; alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat, 15-18 -vuotiaat nuoret, sekä ammattilaiset (sis. koulun ja oppilashuollon, aihepiiriin kuuluvan järjestötoiminnan, sosiaalialan, lastensuojelun sekä nuorisotyön ammattilaiset).
”Toimimme ympäristössä jossa perheet, lapset ja omaiset, sekä useat ammattilais- ja viranomaistahot kohtaavat”, toteaa Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Kaapatut Lapset ry. ”On olennaisen tärkeää, että ymmärrämme lapsen ja nuoren ajatuksia ja tunteita katoamis- ja kaappaustilanteissa. Aiemmin nuoruudessaan itse hatkassa olleet ymmärtävät näitä tunteita parhaiten, siksi meillä on huiput kokemusasiantuntijat jotka ovat olemassa juuri nuoria ja lapsia varten”, Vainikka lisää.
Selvityksessä otettiin 100 vastausta per kohderyhmä (kok. n. 301) valtakunnallisella kohdennuksella Suomessa 5-12 toukokuuta 2026. Tulokset paljastivat selkeitä kehityskohteita, mutta myös paljon positiivisia aineksia kehitystyölle.
”EU-maiden palvelunumero, 116 000, on hyvin heikosti tunnettu. Lasten vanhemmista numeron tunsi entuudestaan vain 3 %, ja nuorista vain 7 %. Tämä on vakava puute. Kun lapsi katoaa tai on vaarassa kadota, tilanteet etenevät nopeasti, eikä ihmisillä ole aikaa etsiä oikeaa tahoa”, Vainikka toteaa. Työtä on siis tehtävänä eri viranomaisten ja ammattilaisten kanssa, jotta numeron tunnettuutta vahvistetaan ja eri toimijoiden välistä prosessia saadaan tehostettua entisestään.
Viranomaisten tiivis yhteistyö, lasten ja huoltajien eduksi
Toteutetun selvityksen pohjalta poliisin, hätäkeskuksen, sosiaalitoimen, sekä kaapattujen ja kadonneiden lasten tilanteen selvittämiseen liittyvää prosessia tulee edelleen vahvistaa ja selkiyttää. Aiheesta käytiin laadukasta keskustelua Kadonneiden lasten päivän seminaarissa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 25 toukokuuta 2026.
”On hienoa nähdä, kuinka vakavasti lasten ja perheiden etu huomioidaan kaappaus- ja katoamistilanteissa useiden ammattiryhmien toimesta. Huoli tunnistetaan aidosti ja syvällisesti; tämä on perusedellytys kaiken toiminnan kehittämiselle. Crowstin toteuttaman selvityksen pohjalta meillä on selkeät askelmerkit miten edetä, nyt meidän ammattilaisten tulee toimia jotta turvaamme entistä paremman ja turvallisemman suomalaisen yhteiskunnan meille kaikille.” -Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Kaapatut Lapset ry
Oletko hatkassa oleva nuori? Oletko huoltaja jonka lapsi on kadonnut, tai on olemassa mahdollinen katoamisen tai kaappauksen uhka? Soita 116 000; palvelunumero on käytössä kaikissa EU-maissa. Suomessa voit soittaa myös 0800 91 1600; Kaapatut Lapset ry:n huiput ovat valmiita kuuntelemaan ja auttamaan.
Luitko myös yhteistyöstämme Irti Huumeista ry:n kanssa? Artikkeli löytyy täältä.